Lento-onnettomuus Petroskoissa

(Päivitetty tekstin loppuun 22.6.2011)

RusAirin Tupolev Tu-134A matkalla Moskovasta Petroskoihin (ICAO ULPB) tuhoutui lyhyessä finaalissa osuttuaan maahan Petroskoi-Suojarvi maantielle (A-133) lentokentän tienhaarassa, joka on noin kilometrin päässä etelään kiitotien 02 kynnyksestä.

Tämä oli 72. onnettomuus paljon Venäjällä ja sen entisissä liittolaisvaltioissa käytetylle koneelle. Niissä on kuollut yhteensä noin 1450 henkilöä. Tosin entisen Neukkulan tilastotiedoissa saattaa olla puutteita. Tämä nimenomainen kone, RA-65691, oli lentänyt ensilentonsa 1980.

Ensitiedot osoittavat, että Petroskoissa oli tosi kurja lentokeli, pystynäkyvyys oli vain 300 jalkaa ja kiitotienäkyvyys 700 metriä. Lisäksi kiitotien lähestymisjärjestelmät eivät toimineet ja korkeatehoiset lähestymis- ja kiitotievalot olivat pois päältä. Valojen puuttuminen tuossa säässä olisi todella vakava juttu, myös jonkin 2-NDB-lähestymisen osan puuttuminen (jos tieto pitää paikkansa) on vaikuttamassa onnettomuuden syntyyn, varsinkin jos pilotit painelevat sumun seassa alas ilman kunnollista näköyhteyttä lähestymis- ja kiitotievaloihin.

Kahden NDB:n järjestelmässä on normaalisti normaalitehoinen suuntaamaton majakka noin 7 kilometrin päässä ja pienitehoinen locator-majakka parin kilometrin päässä kiitotien kynnyksestä. Molemmat majakat ovat tärkeitä laskeutumisen kannalta, locatorin puuttuminen tekisi etäisyyden, ja sen mukana oikean laskeutumiskulman, arvioinnin kynnyksestä erittäin epätarkaksi. Tu-134:n lähestymisnopeus on melko suuri, joka myös vaikeuttaa sopivan korkeuden määritystä.

Kuvien perusteella katsottuna kone näyttää olleen jonkin verran finaalin oikealla puolella ja nokka kohti kiitotien päätä.

Tällaisissa onnettomuuksissa on yleensä syy ohjaamossa. Jos tarkkuusjärjestelmät eivät toimi, ei tietojen mukaan vallinneissa olosuhteissa voine laillisesti suorittaa laskeutumista edes Venäjällä. Ellei koneen järjestelmissä ollut vikaa, on lentokorkeus saattanut olla liian pieni jopa väärin asetetun korkeusmittarin vuoksi. Alueella oli matalapaine ja sumua, kastepiste ja lämpötila olivat noin 14 astetta ja QNH jossakin 992:n paikkeilla.

Normaalisti kolmen asteen liukua noudattava kone olisi noin kilometrin etäisyydellä vielä ehkä 120-150 metrin korkeudella ja lähestymisen keskeyttäminen, ellei kiitotien kynnysvaloja surkean sään vuoksi näy, olisi täysin turvallista (vaikka matkustajat ehkä eivät siitä pitäisi).

P.S. Lisäys 22.6.2011: Tämä lento lennetään RusLinesin reittitunnuksella ja normaalisti yhtiön omalla Canadian Regional Jetillä (yhtiöllä on yhteensä neljä CRJ-100 ja -200 konetta). Teknisten ongelmien vuoksi lento tehtiin lainakoneella.

Onnettomuuskoneen omisti RusAir, joka on itse keskittynyt lähinnä VIP lentoihin. Business-versiossa on 45 istumapaikkaa ja yhdeksän hengen miehistö. Koneessa oli jonkinverran modernia elektroniikkaa, mm. Basic-RNAV laitteisto ja yhteentörmäyksen estojärjestelmä, TCAS, näistä ei kuitenkaa ole apua lähestymislennoille huonossa säässä.

RusAirin omistaa Clintondale Aviation, jolla on myös länsimaisia VIP-lentoihin tarkoitettuja koneita. Yhtiö on perustettu 1990-luvun alussa (tietenkin) ja kiinteässä yhteistyössä venäläisten öljyfirmojen kanssa, yhtiön lentokalusto onkin sisustettu joko business- tai VIP-tarkoituksiin.

Kuva Tupolev Tu-134A-3, RA-65691, Russianplanes.net

Ihmeitä tapahtuu

Luonnollisesti minulla ei ole mitään mahdollisuutta varmistaa, että tämä video on aito. Mutta jos on, niin ihmeiden aika ei ole vielä ohi. Kone ei ollut lentänyt kymmeneen vuoteen ja oli matkalla Moskovasta Samaraan peruskorjausta varten.

Syy heilumiseen ei ollut vapunpäivään liittyvä juhliminen. Pilotti, everstiluutnantti Juri Rodionov, ohjaili konetta ilman 'automaattista ohjausjärjestelmää', kaksinkertainen järjestelmä jonka molemmat puolet pettivät pian lähdön jälkeen.

Kone on Venäjän puolustusministeriön Tupolev Tu-154. Siviiliversioita lentelee vielä pitkin maailmaa, erityisesti Venäjällä. Video on kuvattu jossakin Moskovan lähettyvillä.

US ilmatankkeri ja TU-154 yhteen Kirgisiassa

Kuva Altyn Air: Tupolev Tu-154M

Terrorismin vastaisen koalition ilmatankkauskone Boeing KC-135 Stratotanker ja kirgisialaisen Altyn Air’n Tupolev TU-154 törmäsivät toisiinsa 26.9.2006 kiitotiellä 08 Bishkek’in kansainvälisellä lentokentällä, Manas International, Kirgisiassa. Kukaan ei kuollut tai loukkaantunut onnettomuudessa.

KC-135 -tankkeri, joka oli palaamassa ilmatankkauslennolta, ei ehtinyt pois kiitotieltä laskeutumisen jälkeen, kun lentoonlähdössä olleen TU-154:n siipi osui tankkeriin. Tupolevin siiven kärjestä irtosi kahden ja puolen metrin mittainen pätkä, mutta kone pystyi jatkamaan lentoonlähtöä, kiersi kentän ja laskeutui takaisin. KC-135 syttyi tuleen ja tuhoutui täysin.


Kuva U.S. Air Force Master Sgt. Dave Nolan: Boeing KC-135 Stratotanker voi kuljettaa jopa 37,350 kilogrammaa polttoainetta.

Sekä tankkerin kolmen hengen miehistö että Tupolevin yhteensä 61 miehistöä ja matkustajaa selvisivät tapauksesta hengissä.

Altyn Air on perustettu vuonna 2001 ja WEB saittinsa mukaan operoi koneitaan ”kansainvälisten standardien mukaisesti”. Se kertoo myös olevansa Kirgisian hallituksen virallinen lentoyhtiö ja ilmoittaa tämän olevan ” a true honor for us”. Yhtiöllä ei ole aikaisempia onnettomuuksia.

Altyn Air operoi venäläisiä Tupolev TU-154 ja TU-134 suihkareita sekä tšekkiläistä 19-paikkaista Let L-410UVP potkuriturbiinikonetta.

USA:lla ja ja Kirgisian hallituksella on sopimus Manas’en kentän käyttämisestä USA:n ja tämän liittolaisten (tässä tapauksessa yllättävästi myös Ranskan) sotakoneiden lentoihin osana kansainvälistä terrorismin vastaista toimintaa. Lennot Manas’esta suuntautuvat lähinnä Afganistaniin Tadzhikistanin ilmatilan kautta.

KC-135 kuului Manas’ista toimivan 376th Air Expeditionary Wing’in (AEW) kalustoon. 376th AEW’n kotikenttä on Fairchild Air Force Base, Washingtonin osavaltiossa USA:ssa ja lennosto on ottanut osaa operaatioon toivorikkaalta nimeltään Enduring Freedom Afganistanissa joulukuusta 2001 lähtien. AEW:lla on käytössään myös Boeing C-17 Globemaster –kuljetuskoneita. Lennoston tehtävänä on kuljettaa henkilöitä ja tavaraa Afganistaniin ja tankata Manas’esta käsin Afganistanissa operoivia F-15 ja F-16 -hävittäjäkoneita, joita lienee yhteensä noin 20. Ranskan ilmavoimat ovat myös toimineet Manas’esta Mirage 2000-koneilla. Amerikkalaisilla on tukikohdassa yli tuhat sotilashenkilöä.

Kirgisian hallitus yrittää parhaillaan neuvotella uutta sopimusta USA:n kanssa kentän käytöstä. Maan parlamentti on vaatinut hallitukselta suurempaa avoimuutta amerikkalaisten lentoja koskevassa tiedottamisessa ja vähentämään lentokentän ympäristöhaittoja. Amerikkalaisilta vaaditaan myös lisää rahaa ja tavara-avustuksia korvauksena lentokentän käytöstä. Amerikkalaisten tietojen mukaan USA on mm. toimittanut lääkkeitä ja sairaalalaitteita Kirgisiaan 15 miljoonan dollarin edestä osana yhteistoimintasopimusta.

Manas’en lentokenttä, joka oli ennen amerikkalaisten tuloa käyttämättä Kirgisian itsenäistymisestä lähtien (neukkuvaltion hajottua vuonna 1991) . Manas on nyt kansainvälinen siviililentokenttä ja osa USA:n uutta tukikohtastrategiaa, jolla vanhoja eurooppalaisia tukikohtia suljetaan ja uusia, pienempiä avataan ympäri maailmaa lähelle alueita, joilla amerikkalaiset joukot joko sotivat nyt tai jotka saattavat tulevissa sodissa olla käyttökelpoisia. Näitä pieniä tukikohtia kutsutaan amerikkalaisessa sotilasslangissa nimeltä ”lily pad” (liljaistutus).

Iran Airtours Airlines onnettomuus

Kuva Airliners.net: Onnettomuuskone EP-MCF laskussa Mashad'in kentälle huhtikuussa 2006

Iran Airtours Airlines'in (Iran Air'n tytäryhtiö) Tupolev TU154 M tuhoutui laskussa Mashad'in kentällä Pohjois-Iranissa eilen. Onnettomuudessa kuoli vähintään 29 henkilöä, koko miehistö on ilmeisesti selvinnyt hengissä. Kone oli matkalla eteläiranilaiselta Bandar Abbas'in kentältä (ICAO OIKB) Mashad'iin (OIMM) mukanaan 148 matkustajaa ja miehistöä.

Onnettomuus on vuonna 1993 perustetun yhtiön neljäs ja niissä on kuollut yhteensä 279 henkilöä). Lentoyhtiön kalusto on pelkkiä TU154:a (yhteensä 12 mukaanlukien onnettomuuskone), jotka on ostettu venäläisiltä yhtiöiltä ja joukossa on jopa yksi entinen yksityinen Tupolev. EP-MCF oli valmistunut 1988.

Onnettomuudesta hengissä selvinnyt matkustaja oli kertonut koneen menneen "ylös ja alas" ennen laskeutumista, laskussa oli kuulunut voimakas pamahdus ja kone oli ajautunut ulos kiitotieltä ja syttynyt palamaan. Palon syystä ei ole tietoa, mutta hengissä selviytyneiden kertomusten ja kuvien perusteella voi arvioida, että tuli oli syttynyt koneen etuosassa.

Tämä oli 63. täysin tuhoutunut TU154 (varsinaisia lento-onettomuuksia on ollut 54), onnettomuuuksissa on kuollut vähintään 2716 henkilöä.

Pietarilaiskoneen onnettomuus Ukrainassa

Kuva: Aviation Safety Network

Pietarilaisen Pulkovo lentoyhtiön Tupolev Tu154M (runkotunnus RA-85185, valmistusvuosi 1991) syöksyi viime yönä maahan Ukrainassa 45 kilometriä pohjoiseen Donetskin kaupungista matkallaan lentopinnalla 360 (11000 metriä) Etelä-Venäjän Anapan (ICAO:n lyhenne URKA) lentokentältä Pietarin Pulkovoon (ULLI). Julkaistujen tietojen mukaan koneessa oli 170 henkilöä (10 mihistöä, 160 matkustajaa). Silminnäkijöiden ottama (mitäänsanomaton) videonpätkä näkyy tässä osoitteessa (Komsomolskaja Pravdan –lehden nettisivulla) sekä avi- että 3pg –formaatissa.

Tämä oli 62. TU 154 -koneille tapahtunut onnettomuus noin 38 vuoden käyttöaikana (ensilento 1968). Onnettomuuksissa on yhteensä kuollut 2687 ihmistä. Tu 154-koneita on kaikkiaan rakennettu 923, joista M on viimeinen tuotantomalli. Kone voi kuljettaa enintään 180 matkustajaa.

Venäläisviranomaiset ovat jo (tietysti) spekuloineet onnettomuuden syystä, joksi on arveltu salamaniskua (erittäin epätodennäköinen syy, salamat iskevät koneisiin yhtenään ilman sanottavampaa vaikutusta), tulipalo koneessa tai voimakas (ehkä kirkkaanilman) turbulenssi ja sen seurauksena rakenteen rikkoutumista (lähinnä tietysti siivissä ja/tai peräsimessä). Viimemainittu syy tuntuu äkkiä spekuloiden todennäköisimmältä, vaikka tulipalo on tietysti myös mahdollinen. Lento-onnettomuuksissa yleensä täysin epäluotettavien silminnäkilöiden mukaan kone ”leijui” ja ”pyöri” ennen iskeytymistään maahan. Viranomaiset ovat ilmoittaneet (lähinnä kai rauhoittaakseen yleistä mielipidettä), että terrorismi ei ole onnettomuuden syynä. Tähän viittaa myös se, että pilotit lähettivät kaksi hätäsanomaa ennen koneen tuhoutumista, viimeisen lentopinnan 100 paikkeilla (noin 3050 metriä).

Pulkovo lentoyhtiö (aikaisemmin Pulkovo Aviation Enterprise) on Venäjän kolmanneksi suurin lentoyhtiö (Aeroflotin ja S7:n, entinen Siperian lentoyhtiö, jälkeen) perustettiin Aeroflotin hajottua pieniksi osiksi aikaisemmin Pulkovon lentokentältä toimivasta (semi-autonomisesta) Aeroflotin luoteisalueen osasta, joka on Venäjän valtion omistuksessa. Pulkovo on parhaillaan yhdistymässä Rossija lentoyhtiön kanssa ja uuden yhtiön nimeksi tullee Soyuz. Samalla Pulkovon (vanhalta nimeltään Shossejnaja) lentokentän omistussuhteet muuttuvat, saman niminen lentokenttä on ollut Pulkovo lentoyhtiön omistuksessa. Lentoyhtiö kuljettaa vuosittain noin 3 miljoonaa matkustajaa 80 kohteeseen sekä Venäjällä että sen ulkopuolella kaikkiaan 45 lentokoneellaan).

Tämä onnettomuus oli toinen lyhyen ajan sisällä Venäjän ilmailussa. Edellinen onnettomuus tapahtui 9 heinäkuuta S7 (entisen Siperian) lentoyhtiön Airbus A310 koneelle Irkutskin lentokentän kiitoradalla, jossa kuoli 124 henkilöä ja josta selvisi hengissä 79.

Mainittakoon, että Pulkovan lentoyhtiön oma saitti on pois käytöstä tästä aamusta alkaen. Googlen välimuistin kautta on tietysti mahdollista löytää lisätietoja.