Lisää sivutuulilentoja

Kuva: Daryl Chapman , ei liity videoon

Linkki vie saitille, jossa ihmetellään pilottien jääräpäisyyttä luonnonvoimien edessä.

Videolla on joukko toinen toistaan hurjempia sivutuulilaskuja. Sitä on syytä katsella vain, jos ei ole aikonut lentää matkustajana missään koneessa vähään aikaan.

Ohessa on kuva Malaysian Airlinesin Boeing 747:n laskusta kovassa sivutuulessa ilmeisesti Hong Kongin uudella lentokentälle (HKIA). Nelosmoottori raapaisee kiitotietä, mutta pysyy ripustimissaan. Boeing 747 on suunniteltu kestämään laskeutumisia jopa 45 asteen kulmassa lentosuuntaan nähden. Kuten kuvasta näkyy, sivutuulilaskut eivät oikein olisi muuten mahdollisia, koska tuulenpuoleista siipeä ei voi turvallisesti laskea isojen, siiven alla roikkuvien moottoreiden vuoksi, erityisesti ykkös- ja nelosmoottorit ovat tietysti vaaralle altiina. Oikaisupotkun teko juuri laskeutumishetkellä on sitten pilotin vastuulla, eikä se aina luonnistu edes kokeneelta kapteenilta, perämiehistä puhumattakaan.

Pilotin lentouran aikana ei kovin monia sivutuulilaskuja joudu tekemään, koska lentokenttien kiitoteiden suunnat on suunniteltuja niin, että pilotin työ olisi tässäkin mielessä niin helppoa kuin mahdollista. Monilla kentillä on myös poikkikiitotie käytössä ääritapauksia varten. Aikaisemmin poikkikiitoteitä oli lähes jokaisella kentällä, mutta kustannussyistä näitä ei enää juurikaan rakenneta.

Sivutuulissa, pyörteissä ja lähellä kiitotietä

Jos, Rakas Lukija, olet lentopelolle altis, viereisen videon katselu saattaa olla virhe. Videolla on sarja toinen toistaan pelottavamman näköisiä sivutuulilaskuja. Niille, jotka kadehtivat pilottien palkkoja, videot ovat hyvänä opastuksena siitä, että silloin tällöin - ei ehkä liian usein - pilotit joutuvat ansaitsemaan leipänsä oikein hikisellä työllä.

Katsellessa voi ihaillen ihmetellä pilottien ikuista optimismia.

Itse muistan ikuisesti United Airlinesin lennon Washingtonista Pariisiin. Olosuhteet olivat CATII ja juuri ennen kiitotietä Boeing 767 iski wind sheer -seinään. Kovasta kolinasta päätellen kone kosketti kerran kiitotietä ja nousi takaisin taivaalle. Varakenttänä oli Lontoon Heathrow, jossa matkustajat pidettiin koneessa pari tuntia vedellä ravittuina. Ja sitten lennettiin takaisin Pariisiin, pelkääviä matkustajia oli kaikkiaan vain kolmisen kymmentä ja osa yritti päästä pois jo Lontoossa (olivat Englantiin matkalla), mutta viranomaiset tietysti kielsivät moisen edun.

Onneksi jatkoyhteys Pariisista kotiin Brysselissä oli Thalys-junalla, joka poimii matkustajia suoraan Charles de Gaullen kentän kellarista ja painelee turvallisen tuntuista 300 km:n vahtia Ranskan kauniisti kumpuilevien peltomaisemien läpi eikä edes heidahtele paljon yhtään.