Huominen, 12. huhtikuuta, on merkittävä päivä avaruushistoriassa

Kuva: Yuri Gagarin ennen avaruuslentoaan

Ensinnäkin 12.4.1961 Yuri Gagarin, joka on sittemmin antanut näpsäkän etunimen monelle suomalaispojalle, ammuttiin avaruuteen avaruusalus Vostok-1:llä 108 minuutiksi päivälleen 45 vuotta sitten kello 09:07 Moskovan aikaa. Ei sitä oikein tahtonut todeksi uskoa. Neukut antoivat tällä pitkän nenän amerikkalaisille, jotka olivat luottaneet teknologiseen etevämmyyteensä avaruuskilpailussa ja olivat itse jo lähes valmiita omiin Mercury-ohjelman lentoihin.

Tapausta juhlistavia Yuri’s night tilaisuuksia järjestetään tietysti joka puolella maailmaa.

Gagarin kuoli vain seitsemän vuotta myöhemmin 34 vuotiaana lento-onnettomuudessa MIG-15:lla.

Huomenna on myös tasan 25 vuotta siitä, kun ensimmäinen amerikkalainen avaruussukkula rämisteli taivaille. Kuluneiden 20 vuoden aikana avaruusteknologia oli ottanut aikamoisisia askeleita ja melko pian luulimme, että avaruusmatkailusta oli tullut väsyttävää rutiinia. Se ei ollutkaan niin. Nyt sukkulan seuraava lento on tauon jälkeen odotettavissa heinäkuun 25. ellei taas tule peruutetuksi.

Kuva: Discovery lähdössä viime vuoden heinäkuussa sukkulalennolle STS-114.

Toinen mies kuussa saa palkinnon NASA:lta

Kuva: Buzz Aldrin F 86 Sabre:n ohjaimissa Korean sodan aikana.

NASA muistaa entistä astronauttiaan, Edwin Eugene "Buzz" Aldrin'ia Ambassor of Exploration -palkinnolla maaliskuun 25. päivänä Kalifornian tiedekeskuksessa, Los Angelesissa.

Palkinto annetaan myös kaikille 38 muulle astronautille ja tekniselle avainhenkilölle, jotka ottivat osaa Mercury, Gemini ja Apollo -ohjelmiin vuosina 1961 - 1972.

Buzz Aldrin oli Apollo-11 -lennolla ensimmäisenä kuuhun laskeutuneen Lunar Modulen pilottina ja toinen ihminen, julkisuutta kaihtavan Neil Armstrongin jälkeen, joka astui vieraan taivaankappaleen pinnalle.

Palkinto on pieni pala kuuperästä, jonka apollo-ohjelma sai tuotua tullessaan kuun kamaralta. Kaikkiaa apollo-astronautit toivat maahan n. 383 kiloa kuukiveä kuudella lennolla, joilla laskeuduttiin Kuuhun vuosien 1969 ja 1972 välisenä aikana.

Ensimmäinen kuussa käynti kesti 2 tuntia 15 minuuttia. Aldrinilla on 289 tuntia ja 53 minuuttia avaruustiimaa.


Kuva: Astronautti ja senaattori John Glenn'in lentämä F-86F Sabre, Glenn oli "lainassa" merijalkaväeltä ilmavoimissa Korean sodan aikana, kolme alasammuttua MiG-15 -konetta heinäkuulta 1953

Aldrin on US Air Forcen eläkkeellä oleva eversti. Hän lensi 66 taistelulentoa F-86 Sabre-koneilla Korean sodan aikana (51st Fighter Interceptor Wing, Seoul, Korea joulukuusta 1951 alkaen), ja ampui alas kaksi MiG-15 -konetta (toukokuun 14 ja kesäkuun 9 1953). Aldrin palveli myös Saksassa lentäen F-100 Super Sabre -koneita Bitburgin olutkaupungista Luxembourgin ja Saksan rajalla (36th Tactical Fighter Wing).

Aldrin kirjoitti väitöskirjansa MIT:ssa aiheenaan avaruusalusten telakointi, ja hänen kehittämäänsä menetelmään käytettiin kaikilla NASA:n lennoilla ja yhteislennoilla Apollo-Soyuz -ohjelman aikana 1975.

Aldrin siirtyi NASA:lle astronautiksi lokakuussa 1963 (3. astronauttikurssi) ja lensi James Lowell'in kanssa Gemini 12 -lennolla, joka oli viimeinen gemini-ohjelmassa. Neljän päivän lennolla hän suoritti 5.5 tunnin avaruuskävelyn (EVA=Extravehicular activity), joka oli siihen astisista "kävelyistä" pisin.

Muuten ensimmäinen amerikkalainen avaruudessa, Alan Shepard on ainoa ihminen, joka on pelannut golfia kuun kamaralla. Hänellä oli 3 golfpalloa ja rauta-8 -maila mukanaan Apollo 14 -lennolla. Pallot ovat vielä jossakin kuun pinnalla.

Kuva: Venäläinen MiG-15bis Fagot Korean sodan aikaan. Korean sodassa eniten vihollisia alas ampunut lentäjä oli venäläinen kapteeni (myöhemmin kenraalimajuri) Nikolai Vasilievich Sutyagin, joka ampui kaikkiaan 21 amerikkalaiskonetta alas MiG-15:llä palvellessaan kiinalaisissa joukoissa Mantšuriassa.