Kuva Modern Mechanix: Yesterday's tomorrow todayModern Mechanix internet saitti tarjoaa mukavia lukuhetkiä myös ilmailun ystäville.
Blogilla esitellään herkkupaloja vanhojen teknologialehtien sivuilta, lähteinä ovat ainakin Modern Mechanix, Popular Science ja National Geographic –lehtien kauan sitten unohtuneet numerot.
Kuva on Modern Mechnix –lehden huhtikuun numerosta vuodelta 1946. Siinä ovat senaikaiset superlinerit Douglas DC-6 ”Liftmaster”, Lockheed Constellation (L-049) eli ”Connie” ja Boeing 377 ”Stratocruiser”, joita kaikkia käytettiin myös maailman ympäri suunnatuilla reittilennoilla.
Tunnetuinpia reiteistä maailman ympäri ovat lähes 40 vuotta lennetyt Pan American Airways 'n (Pan Am eli PAA) lennot Clipper 001 (länteenpäin) ja Clipper 002 (tietysti itään). Länteenpäin kulkeva reitti lähti San Franciscosta Honolulun, Tokion, Hong Kongin, Bangkokin, Delhin, Beirutin, Istanbulin, Frankfurtin, Lontoon ja New Yorkin kautta takaisin lähtöpaikkaansa. Matkaan kului aikataulun mukaan yhteensä 46 tuntia. Clipper 002 lensi saman reitin tietysti päinvastaiseen suuntaan.
Yllä olevassa kuvassa esiintyy myös vähemmän tunnettu jättikone Consolidated Vultee (Convair) 37, jota ei itse asiassa koskaan rakennettu vaikka Pan Am oli ostoaikeissa ja oli jopa yltiöpäisesti tilannutkin konetta ruhtinaalliset 15 kappaletta. Koneen sotilasversiota rakennettiin yksi, XC-99 lensi USAF:n väreissä vuoteen 1957 kuljettaen sotilaita ja aseita mm. Korean sotaan.
Kuva Howard Hughes Lockheed L-049:n kapteeninistuimella, kuvasta päätellen Glass Cockpit ei ollut vielä käytössäLockheed Constellationin kehittäminen oli yksi Howard Hughes ’in mieliprojekteja kuten muistamme The Aviator –elokuvasta. Connie tehtiin mittatilaustyönä Hughesin lentoyhtiölle nimeltä Transcontinental and Western Air, myöhemmin Trans World Airlines, eli TWA. Suomalaisina ehkä muistamme TWA:n New Yorkin Kennedyn kentän avaruustukikohtaa muistuttavan lentoterminaalin, jonka suunnittelija oli suomalaissyntyinen arkkitehti Eero Saarinen.
Ilmailuhistorian romukoppaan jäänyt kaksikerroksinen Convair 37 oli suunniteltu 214 matkustajalle ja sotilasversio pystyi lentämään jopa 12,000 mailia (lähes 20,000 km). XC-99 kuljetti 400 täysin varustettua sotilasta, voi olla, että sotilaiden mukavuus oli jopa huonompi kuin CIA:n nykyajassa Kuubaan kuljettamilla terroristivangeilla. Mutta sotilaat eivät tietysti vielä tuohon aikaan vedonneet ihmisoikeustuomioistuimiin kovasta kohtelustaan.
Douglas DC-6 koneita rakennettiin kaikkiaan 665, Constellationeita 856 ja Boeing 337 yhteensä 56, joista Pan American Aiways ’in käytössä oli 27.
4 kommenttia:
Minusta konnan kyyti oli tasaista. Fokkerissa ei tahtonut pahvimuki pysyä huulilla kahvia hörppiessä.
Kar Airilla taisi olla pari punaista DC kuutosta, joilla pellit rämisten kuljetettiin seiväsmatkalaisia. Se oli Aeron aikaa.
Joo, konnarilla tuli rytkyteltyä kovasti, erityisesti Tampereelta Helsinkiin ja toisaalta Jyväskylän kautta Kuopioon. Yhdellä lennolla Kuopiosta Jyväskylään puolet matkustajista oksensi mukaan lukien sattumalta mukana ollut oma silloinen puoliso (vihasi lentämistä, joten usein se ei siellä ollut). Ja sitten täytyi haisevalla koneella jatkaa matkaa vielä Tampereelle.
Mutta miellyttävä ja tilava konehan se oli. Sillä alkoivat aikanaan etelänmatkat. Oli siinä matkustamista, taisi mennä yli 10 tuntia ynnä välilaskut että pääsi perille etelän aurinkoon.
KarAirilla oli tosiaan pari kutosta. Ja olihan niillä se "kultakuokka" myös, Lockheed L-18 Lodestar, OH-VKU, joka veteli jotakin mittauslaitetta perässään melko matalalla ympäri Suomea joskus 60-luvulla ja niillä paikkeilla.
Olen minäkin nähnyt wanhoja koneita... Berliinin Technische Museumissa (suosittelen). Joskus isoisän aikaan lentokoneissa istuttiin korttia pelaten niin kuin pelireissulla bussin looshissa. Voi niitä loiston aikoja.
Minä onneton synnyin ilmailumaailmaan, jossa lentolippu maksaa vähemmän kuin taksikyyti keskustaan, mutta missä kaikki muu on päin persettä. Vai mitä sanotte Talouselämän kolumnista: http://www.talouselama.fi/doc.do?f_id=1065459
Lähetä kommentti