Air America, sen perilliset ja CIA:n lennot Euroopassa

(Huom: minun täytyi ottaa aikaisemmin täällä olleet kuvat pois, koska sivun latautuminen tuli liian hitaaksi. Kuvat haettiin suoraan alkuperäisiltä sivuiltaan ja hidastaa latauksia liikaa. Valitan haamupäivitystä.)

Kuva spyflight.co.uk: CASA CN-235, jota operoi 427th Special Operations Squadron, Pope AFB, North Carolina

Katselin juuri toimiston ikkunasta suurella mielenkiinnolla Zaventem’in kentältä lähteneen Boeing 747:n (mahdollisesti 100-sarjaa, vaikea sanoa) tappelua painovoimaa vastaan. Normaalisti lähtevät koneet ovat toimistoni kohdalla jo vähintään 1000 jalan (300 metrin) korkeudessa. Tämä jumbo sen sijaan näytti olevan ehkä 400-500 jalan paikkeilla, kaartoi matalalla kohti luodetta ja nousi hitaasti kuin ruohoa ylensyönyt metsähanhi ja hävisi lopulta mustan CB-pilven sisään pieraisten paksua savua ulommista moottoreistaan.

Koneessa ei ollut mitään yhtiötunnuksia ja peräsimessä oli pienehköillä tekstillä koneen N-numero (amerikkalainen kone siis), josta ei ehtinyt saada täyttä tolkkua. Näitä salaperäisiä, merkitsemättömiä koneita näkee usein sekä Zaventemissa että monilla muilla eurooppalaisilla kentillä.

Mel Gibson-filmi Air America on tietysti Rakkaalla Lukijalla hyvinkin muistissa. Tämä muistui itselle taas mieleen, kun lueskelin aina amerikkalaisten mollaamiseen halukkaan englantilaislehden, The Guardianin useita CIA:n salaperäisiä lentoja koskevia alkukesän artikkeleita ja tietysti tämä New York Times’in vanha artikkeli antaa näille ajatuksille lisää vauhtia. Kaivelin lisäksi esille itse otetun kuvan, jossa amerikkalainen ystäväni T. istuu pehmeässä Arabian yössä uima-altaan äärellä lasi sidiki’ä kädessään, naama punaruskeaksi paahtuneena ja sininen haalistunut paita päällänsä. Kaikki yhdessä laukaisivat muistojen haikean sinisen virran.

Rakas Lukija saattaa muistaa, että sidiki on arabiaa ja tarkoittaa ystävää. Ja saattaa muistaa myös, että habibi tarkoittaa kultaista, sydänkäpyä. Tämä vain yleisenä huomiona ja sopivana kontrapunktina tälle lastulle, sillä on kai melko selvää, että amerikkalaiset, erityisesti CIA, eivät kuljettaneet sydänkäpyjään salaperäisillä lennoilla, joita englanninkieliset lehdet kutsuvat sanoilla ”extraordinary rendition flights”. Kuva lentojen reiteistä ja laskeutumispaikoista sveitsiläisen tutkimuksen mukaan.

Sidiki tarkoittaa myös kotitekoista kolmasti kirkastettua, kovaa ainetta, jota sai ostaa Arabiassa yhden gallonan leileissä, joita alun perin oli käytetty sairaalan tiputusastioina ja joita toi asiakkaille salaperäinen filippiino kolhiutuneella Toyotallaan auringonlaskun aikoihin muezzin’ien huutojen kaikuessa, jolloin kaikki kunnon muslimit, poliiseja myöten, olivat tietysti rituaalipesullaan ja pyllistelemässä moskeijoissa. Ja sitä ystäväni T. siis hörppi siinä kuvassa.

Keväällä vellonut myrsky näiden CIA:n terrorismin vastaisten lentojen ympärillä on kokonaan vaiennut Englannissa paljastuneen nestepommisalaliiton tietojen peitettyä kaikki epäilyt muslimiterroristien salajuonista viimeistenkin tuomaiden mielistä. Ennen tätä paljastusta, keväämmällä, Euroopan unionin komissio julkaisi tulokset muutaman kuukauden kestäneistä tutkimuksistaan terrorismin vastaisten lentojen laajuudesta Euroopan ilmatilassa.

Komission mukaan vuodesta 2001 alkaen näitä rendition –lentoja ja muita CIA:n salaperäisiä operaatioita on suoritettu Euroopassa kaikkiaan noin 1000 ja välilaskupaikkoina on käytetty useita eri maissa olevia lentokenttiä.

Mutta T:stä siis piti puhua, hän nimittäin oli nuorempana tosielämän melgibson elokuvasta Air America, oikea kick-ass son-of-a-bitch. Komea mies, vaikka oli kuvausaikana jo kasannut ylimääräisiä kiloja luittensa päälle, mutta nuorempana hän oli ollut jopa Gibsonia komeampi, vaikka on aikalailla saman näköinen. Lentouransa alkuvaiheessa T. oli lentänyt Century –sarjan hävittäjiä (F100 ja F101) USAF:lle ja jäätyään pois niistä hommista hakeutunut Air American koneiden puikkoihin.

Rakas Lukija muistanee Air America –elokuvan? Ohjaajana Roger Spottiswood, tunnettu ainakin vielä huonommasta James Bond-kuvasta Huominen ei koskaan kuole (Tomorrow never dies). Air America –elokuvassa Gibson ja muutamat muut lentelivät koneenromuja Laosissa ja Kambodzhassa ja myivät huumeita lentämisen ohella, tai estivät huumeiden myynnin tai jotakin sen suuntaista.

Elokuva kuvasi (fiktiivisesti) CIA:n lentotoimintaa, joka oli naamioitu epämääräiseksi lentoyhtiöksi nimeltään siis Air America, joka toisesta maailmansodasta vuoteen 1959 oli nimeltään Civil Air Transport (CAT). Air America lopetettiin virallisesti jo 70-luvulla. Ja sen palkkalistoilla ystäväni T. siis lensi Vietnamin sodan aikaan.

New York Times’in jutussa 31 toukokuuta 2005 kerrotaan Aero Contractors-nimisestä lentofirmasta, joka näyttäisi olevan Air America uudella nimellä, eli CIA:n oma lentoyritys. Ja niitä on muitakin tietysti, mm. Tepper Aviation, Floridassa toimiva yleisilmailuyritys, joka hiljattain etsi C130 Hercules pilotteja (siviilikoneena C130 on Lockheed L100).

Muita CIA:n lentoyhtiöitä ovat (tai ovat olleet, nämähän ovat varsin liukuvia entiteettejä) ainakin mm: Aviation Specialties, Bayard Foreign Marketing, Crowell Aviation Technologies, Keeler and Tate Management, Path Corporation, Pegasus Technologies, Premier Executive Transport Services, Prescott Support Company, Rapid Air Trans ja Stevens Express Leasing (tiettävästi siis ja erityisesti tämän Scottish National Party:n julkaiseman tutkimuksen mukaa, huom. klikkaus aloittaa pdf-tiedoston imuroimisen). Eihän näistä mitään varmoja todisteita kenelläkään tietysti ole, ainakaan tällaisella tavisbloggarilla.

T. oli hyvä ystävä ja mukava mies. Ymmärrän oikein hyvin, että amerikkalaiset tarvitsevat terrorismin vastaisessa taistelussaan monenmoisia joukkoja, varsinkin tietysti lentokuljetusosastoja, joita ilman ei nykyaikaisessa sodassa pärjää alkuunkaan. CIA tekee kai usein asioita vastoin paikallisia lakeja, mikä tietysti raivostuttaa meitä rauhaarakastavia euroopplaisia humanisteja.

Niin kuin tekevät muutkin salaperäiset organisaatiot. Muistetaan esimerkiksi amerikkalaisia aina moittivien ranskalaisten pommittamaa Greenpeacen Rainbow Warrior –laivaa jossakin uusiseelantilaisessa satamassa muutama vuosi sitten. Siinä pommituksessa, jota eivät ranskalaisetkaan kutsuneet terrorismiksi, kuolikin yksi Greenpeacen "palkkasoturi" nimeltään Fernando Pereira (Greenpeacen raportti täällä). Tai bulgarialaisten murhaamaa diplomaattiaan Lontoon kaduilla.

Onko edes suomalaisen SAJ:n lähes puoli vuosisataa sitten ruotsalaisessa Bromma-hotellissa sänkynsä väliin tukehtuneen yleislakkokenraali Eero Antikaisen kuolema todella todistettu itse aiheutetuksi onnettomuudeksi niin kuin meille silloin eläneille vakuutettiin. Vääräuskoisten vasemmistolaisten (eli leskisläisten) uudelleen vuonna 1960 perustama SAJ oli pistävä oka suomalaisten ja erityisesti neukkulaisten kommunistien lihassa noihin aikoihin, ja lisäksi CIA:n rahoittama. Jaa, jaa!

Joka tapauksessa New York Times kertoo artikkelissaan, että Ruotsi ja useat muut Euroopan maat tutkivat tapauksia, joissa CIA:n operatiivit ovat kaapanneet ihmisiä Euroopassa ja lennättäneet näitä muihin maihin, joissa ei ehkä olla niin nokonuukia pidätettyjen painostusmenetelmistä, tietysti vain ystävällisiä kuulusteluja varten. Ja tämä on ilmeisesti tehty vastoin kansainvälistä lakia. Amnesty International on tietysti myös raportoinut CIA:n lennoista tähän tapaan (Below the radar).

Usein ei tavallisena henkilönä tiedä onko valtio (esimerkiksi Ruotsi, Espanja, Italia, Malta, Saksa tai Makedonia ja monet muut, ehkäpä Suomikin) jollakin tasolla ollut tietoinen näistä toimista ja sulkenut silmiään juuri oikealla hetkellä.

CIA:n konevalikoima on varsin vaikuttava.

Kuva: CIA:n MD-82 norjalaisella kentällä 2005 (kuva on joltakin norjalaiselta keskusteluforumilta, jota en tähän hätään löydä uudestaan.

On mm. Boeing BBJ 737-7ET, jota voi ihailla vaikkapa tässä kuvassa ja joka aikaisemmin lenteli akuankkamaisella pyrstötunnuksella N313P, McDonnel Douglas MD-82, Gulfstream Aero Space G-V, Gulfstream G-IV (jonka Amnesty International ilmoittaa laskeutuneen myös Helsingissä joko pyrstötunnuksella N85VM tai N227SV, ATR 42-320, Gates Learjet 35A, Lockheed Hercules 382-44K-30 (siviilissä L100-30), Raytheon Hawker 800XP ja CASA CN-235-200. Tämä ei tietenkää ole tyhjentävä lista, mutta riittänee lastun vaatimattomiin tarkoituksiin (tässä vähän lisää).

Täällä näkyy Sveitsiläinen lista Sveitsin ilmatilassa suoritetuista CIA:n lennoista (pdf).

Lopuksi vielä tähdennettäköön, että julkaisen tämän lastun lähinnä ilmailukiinnostuksesta ja useimmat lähteet ovat lähinnä huhujen levittäjiä (niin kuin nyt siis tämäkin lastu). Ilmiselvästi länsimaat käyvät parhaillaan sotaa, jonka moraalisesta oikeudesta kukin voi taistella omassatunnossaan, ja joka on aivan erilainen kuin mikään aikaisempi ja vaatii myös erilaisia konsteja, jotka puolestaan saattavat ulkopuolisesta ymmärtämättömästä näyttää vaikeasti hyväksyttäviltä. En halua tässä puuttua mitenkään asian moraalisiin aspekteihin, joita liberaalit lehdet sekä Suomessa että ulkomailla ovat kommentoineet kiitettävästi viime kuukausina.