Näin lupailee Euroopan Unionin liikennekomissaari, Jacques Barrot, mikäli häneen on uskomista. (Huom. tehtäköön heti tässä selväksi, että Daidalos ei syytä Barrot'ia minkäänlaisten rahojen kavaltamisesta.)
SESAR-projekti tähtää koko Euroopan lennonjohtojen (ATC) ja liikennevirtojenohjauksen (ATFCM) järjestelmien myllertämiseen lattiasta kattoon seuraavien parin vuosikymmenen aikana. Nykyisin Euroopan alueella on yli viisikymmentä aluelennonjohtoyksikköä ja valtioiden välisiä rajoja varjellaan mustasukkaisesti, USA:ssa niitä on puolet vähemmän yhtenäisellä alueella.
Tähän ei voi sanoa kuin, että jo on aikakin myllertää.
Sitten lennonjohtotutkan käyttöönoton 60-luvulla ei lennonvarmistuksessa ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Nykyinenkin lennonjohto nojaa lennonjohtajien ammattitaitoon liikenteen sujumiseksi. Yksilöiden välillä on tietysti suuria eroja, joka heijastuu epätasaisena lennonjohtokapasiteettinä sekä lennonjohtoyksiköiden sisällä että niiden välillä. Lisäksi Euroopassa ei ole USA:n tavalla selkeitä ja yhteneväisiä lennonvarmistuksen tulostavoitteita.
Komissaario Barrot allekirjoitti 17.11. sopimuksen ylikansallisen Euroopan lentoturvallisuuslaitoksen, EUROCONTROL’in, kanssa projektin ensimmäisen suunnitteluvaiheen johtamisesta. EUROCONTROL tulee myös olemaan vastuussa projektin operatiivisen konseptin valmistumisesta. Projektissa ovat mukana kaikki eurooppalaiset organisaatiot, ilmatilan käyttäjien edustajat (mm. IATA), monet lennonjohtopalvelujen myyjistä ja ylikansalliset organisaatiot.
Pari vuotta sitten tapahtunut kahden liikennelentokoneen törmäys ilmassa Saksan ilmatilassa on antanut uutta vauhtia Euroopan lennovarmistusprojekteille, jotka ovat jo jonkin aikaa jauhaneet samoja valmiiksikuluneita ajatuksia. SESAR’in toivotaan antavan uutta pontta kehitykselle. Tosin ajatus siitä, että keskenään riitelevät monikansalliset organisaatiot pystyisivät aloittamaan uuden järjestelmän suunnittelun alusta (tabula rasa) on melko hedelmätön.
Julkistamistilaisuudessa komissaario Barrot uhosi, että Eurooppa tulee saamaan maailman tehokkaimman lennonvarmistusjärjestelmän. Tämä ei tule olemaan kovin suuri saavutus ottaen huomioon, että maailmassa on vain kaksi todella kehittynyttä ilmailualuetta, Pohjois-Amerikka ja Eurooppa, muualla ei ole (vielä) paljoa liikennettä, eikä näin ollen edes tarvetta Euroopan järjestelmän kanssa tehokkuudessa kilpailevaan järjestelmään.
Barrot lupasi myös, että Euroopan kaksin tai kolmin kertaistuva ilmaliikenne tullaan hoitamaan turvallisesti ja tehokkaasti vuonna 2025 optimoimalla käytössä oleva ilmatila- ja reittijärjestelmä ja eliminoimalla ruuhkat.
Suurin este ilmatilan ja lentoreittien optimoimiselle nykyisin ovat eri maiden ilmavoimat, erityisesti Ranskan, Englannin, Saksan ja USA:n, jotka vaativat ja varaavat päivittäin omille lennoilleen suhteettoman paljon yhteisestä ilmatilasta. SESAR ei tule estämään ruuhkautumista kiitoteillä, jotka ovat todellinen pullonkaula jo nyt ja tilanne tulee niiden osalta huononemaan tulevaisuudessa, koska Euroopassa ei poliittisista syistä voida rakentaa sellaisia uusia superlentokenttiä, joita rakennetaan USA:ssa ja Aasiassa.
Satelliittikuva lentokoneiden jättöjuovista Englannin ilmatilassa.
Komissario Barrot lupasi myös tehostaa lentoliikenteen turvallisuutta ja vähentää haitallisia kaasuja 4-6 % lentoa kohden.
Rakas Lukija saattaa nauraa surullisen ivallisesti tälle kovinkin vaatimattomalta kuulostavalle tavoitteelle ja tekee siinä aivan oikein. Komissaario Barrot’in selvällä lupauksella lentoja ei seuraavien kahden vuosikymmenen aikana saada juurikaan puhtaammiksi. Its asiassa lentoliikenteen suhteellinen osuus saastuttamisesta kasvaa monin kertaiseksi, koska saastuttavina pysyvien lentojen määrä pahimmin saastuneilla alueilla saattaa kasvaa jopa kolmin kertaiseksi. Samaan aikaan yksityisille talouksille ja teollisuudelle tullaan asettamaan entistä tiukempia puhtausvaatimuksia. (Lentoliikenteen "puhtaustavoitteista" tullaa poliitikkojen kesken vielä keskustelemaan kiivaasti ennen lopullisen tavoiteohjelman lukkoonlyöntiä.)
Tämä on tietysti osaksi Rakkaan Lukijan omaa vikaa, hänhän vaatii päästä lentämään sellaisillakin lentomatkoilla, jotka voisi paremmin suorittaa muilla liikennemuodoilla, kuten vähän saastuttavilla ja mukavilla junilla. Mutta hei, mikäpä Daidalos olisi pistelemään sormiaan lentomatkustajien kirkkaisiin ja tulevaisuuteen suunnattuihin silmiin.
SESAR’in suunnittelu- ja kehitysvaiheen kustannusten oletetaan olevan lähes puoli miljardia euroa, ja koko projektin hinnan oletetaan kasvavan johonkin 50 miljardin euron paikkeille. Komission kielellä tätä ei suinkaan kutsuta kustannukseksi vaan ”lisäykseksi Euroopan kasvulle”. (Heh, heeh)
Kuvassa yksinäisen Boeing 747:n jättöjuovaryhmä.
Maailman ainoat vakavasti otettavat lentokoneenvalmistajat, Airbus ja Boeing, ja eurooppalaiset laitevalmistajat EADS ja Thales julkaisivat 28.11. oman tiivistetyn ohjelmansa, nimeltä Mermoz, maailman lennonvarmistusjärjestelmän ongelmien poistamiseksi. Mutta se onkin jo ihan toinen juttu.
Daidaloksella ei ole tietoa Suomen europoliitikkojen, esimerkiksi Eurooppaa suuresti rakastavan Alex Stubbin tai tunnetun suomalaisen sosialistin ja kansainvälisen herrasmiehen Lasse Lehtisen, ja vielä vähemmän presidenttiehdokkaiden suhtautumisesta näihin asioihin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti