Lentomatkustajat eivät halua kannettavia puhelimia matkustamoon.

Kaikkiaan 682,456 matkustajaa, 76 eri kansalaisuutta ja yli puolet alle 40-vuotiaita, otti osaa kyselyyn, jolla kartoitettiin matkustajien suhtautumista suunnitelmiin tehdä kannettavan puhelimen käyttö mahdolliseksi lentojen aikana. 89 % vastanneista ilmoitti olevansa suunnitelmia vastaan.

Tutkimuksen teki SKYTRAX, joka on erikoistunut arvioimaan lentoyhtiöiden ja lentokenttien palvelutasoa ja suorittamaan lentomatkustajien mielipidemittauksia.

SKYTRAX'in edustaja, Peter Miller, ei pitänyt tulosta yllättävänä:

..... "it comes as no surprise to learn of the level of opposition to this planned move by airlines and telephony suppliers, and calls into question the massive levels of investment some companies have directed into this aspect of onboard onnectivity. As testified by our survey results, there is no doubt that passengers want to have at-seat internet connectivity on longer haul flights, and the possibility for SMS via the IFE (In-Flight Entertainment, Daidaloksen huom.) systems - as for permitting inflight usage of cellphones, this is in direct conflict with the majority of customers enjoyment."

Puhelinyhteyksiä ovat tarjoamassa mm. Boeing Connexion ja Vodafone ja nämä ovat (tietysti) väittäneet aikaisemmin, että suurin osa liikeluokan matkustajista olisi ajatuksen kannalla. Mutta näyttääkin siltä, että jopa suurisuiset liikemiehet haluavat viettää lentomatkansa rauhassa vieressä puhelimeensa huutavalta ääliöltä, joka luulee, että maailma pyörii oman navan ympärillä.

Sen sijaan laajakaistaisen internet-yhteyden toteuttaminen varsinkin pitkillä lennoilla saattaisi saada matkustajien kannatuksen. Tekstiviestien välittäminen voitaisiin ehkä myös juuri ja juuri hyväksyä.

Lennonaikaiseen puhelimen käyttöön liittyy myös "yön" määrittämisen vaikeus pitkillä itä-länsi-suuntaisilla lennoilla. Käytännössä nykyisin matkustamo pimennetään 2-3 tunnin lennon jälkeen useiksi tunneiksi keinotekoisella yöajalla. Jos puhelut tultaisiin sallimaan lennon "päivä"-aikaan, aikojen määrittämisestä pitäisi saada aikaiseksi selkeät ja pitävät kansainväliset määräykset.

Daidalos ajattelee - tarkkailtuaan lentomatkustajia vuosikymmenien ajan - että, jos puhelimen käyttö sallittaisiin, sitä ei ilman pahoja riitelyitä - ja jopa "air rage"-tapauksia - voitaisi tehokkaasti estää lennon "yö"-aikana. Näin ollen olisi parasta, että kannettavia puheluita ei sallittaisi ollenkaan. Useimmilla lennoilla on matkustajapuhelimet joka tapauksessa käytettävissä, ja - sivusta kuunneltuna - niillä tapahtuva kommunikaatio on monissa tapauksissa täysin turhanpäiväistä itsetehostusta.

Todennäköisesti tämä yhden matkustajan toive on kuitenkin turha, ja käy niin kuin muidenkin teknologioiden osalta. Tarjonta tulee luomaan tarpeen. Edistystä on tietysti muutenkin vaikea hillitä.